Sademetsät ovat erityisen uskomattomia ja ihmeellisiä ekosysteemejä – ehdottomasti yksi maailman monimuotoisimpia luonnon ihmeitä! Ne peittävät vain noin 5 prosenttia mantereiden pinta-alasta ja silti sademetsissä elää yli puolet koko maapallon eläimistä ja kasveista. Sademetsän kasvillisuustyyppiä esiintyy eri asteisilla runsassateisilla alueilla sekä leutotalvillisilla seuduilla, lauhkealta vyöhykkeeltä aina tropiikkiin saakka. Ollakseen sademetsää, alueella on oltava yli 1 500 millimetriä sadetta vuodessa. Tämän lisäksi alueella on tiheä ja monipuolinen puusto. Sademetsät jakautuvat seuraaviin alalajeihin: trooppinen sademetsä, subtrooppinen sademetsä, lauhkean vyöhykkeen sademetsä ja vuoristosademetsä. Jokainen sijaitsee erilaisessa maastossa ja niissä on eri tyyppiset ilmastot.

Trooppinen sademetsä on sademetsistä yleisin – ne ovat maapallon runsain ekosysteemi ja niistä löytyy eniten kasvi- ja eläinlajeja. Kuuluisin lienee Amazonin sademetsä, joka sijaitsee Etelä-Amerikassa. Muita trooppisia sademetsiä löytyy päiväntasaajan matalapainevyöhykkeeltä, alankoalueilta. Sateet ovat trooppisessa sademetsässä usein kuurottaisia ja ukkosluonteisia, muutoin ilmasto on matalapaineista ja suhteellisen tasaisesti kuumaa ympäri vuorokauden sekä vuoden. Kostea ilmasto luo soita ja edistää puiden kasvua, ja kuiva kausi kestää useimmiten alle 2 kuukautta.

 

Subtrooppiset sademetsät sijaitsee kääntopiirien alueilla, jossa talvet ovat viileämpiä kuin tropiikissa. Näin ollen subtrooppisilla sademetsillä on suuremmat vuosittaiset lämpötilan muutokset kuin trooppisella sademetsällä. Myös vesisade on epätasaisempaa kuin trooppisilla alueilla, mutta myös subtrooppisessa sademetsässä sataa suhteellisen tasaisesti ympäri vuoden. Latvusto ulottuu korkealle, tosin ei yhtä korkealle kuin trooppisessa sademetsässä. Tämän lisäksi subtrooppisen sademetsän kasvillisuuden monipuolisuus on vähempää kuin tropiikissa, ja aluskasvillisuus on tiheämpää.

 

Lauhkean vyöhykkeen sademetsässä vallitsee havupuut ja kesävihanta. Ilmasto on huomattavasti viileämpää kuin trooppisessä- ja subtrooppisessa sademetsässä – talvisin lämpötila voi laskea jopa pakkasen puolelle ja joskus maa peittyy lumella. Näille sademetsille tyypillisintä aluetta ovat meren ja vuoriston väliset rannikkoseudut, tosin lauhkean vyöhykkeen sademetsää on jäljellä todella vähän. Sitä löytyy suppeasti muun muassa Norjasta, Uudesta-Seelannista, Pohjois-Amerikasta ja Chilestä.

 

Vuoristosademetsät yhdistää omalla tavallaan kaikki edellä mainitut alalajit. Niitä esiintyy niin trooppisella kuin subtrooppisella vyöhykkeellä, vuorten rinteillä. Näissä olosuhteissa pysyvä pilvipeite ulottuu lähes maahan saakka. Ilmasto on sademetsistä kostein, ei niinkään sateen vuoksi vaan sumun muodostamat vesipisarat valuvat lehdille ja siitä alas. Puusto on näillä seuduilla lyhytkasvuista verrattuna muiden alueiden sademetsiin ja puun rungot sekä maa ovat useimmiten tiheän sammaleen peitossa. Vuoristosademetsiä esiintyy lähinnä Etelä-Amerikan Andien rinteillä, Keski-Amerikassa, Uudessa-Seelannissa, Kiinassa, Japanissa, Madeiralla, Azoreilla ja Kanariansaarilla.

Sademetsien tuhoutuminen

 

Sademetsien tuhoutuminen

Sademetsien monimuotoisuutta on suojeltava. Niiden ekosysteemit opettavat meille jatkuvasti uutta koskien maapallomme toimivuutta. Runsaan eliöstönsä vuoksi sademetsistä löytyy uusia kasvi- ja eläinlajeja koko ajan. Näistä monilla on merkityksellinen vaikutus muun muassa lääketieteeseen – sademetsä on kuin suuri apteekki! On myös paljon opittavaa sademetsien asukkailta, jotka ovat oppineet elämään kunnioittaen luontoa. Näitä intiaaniheimoja on uhannut jo satoja vuosia länsimaalaisten tuomat taudit. Kokonaisia heimoja on kuollut sukupuuttoon. Samalla kun tuhoamme potentiaalisesti elintärkeää kasvillisuutta ja kavennamme eläinten elinalueita, ajamme myös luonnon ehdoilla eläviä intiaaniheimoja nurkkaan. Siinä missä sademetsien eläimiä on pyritty pelastamaan myös näitä ihmisiä on siirretty reservaatteihin – asia, joka sotii täysin inhimillisyyttä ja ihmisarvoja vastaan. Noin 20% maapallomme kasvihuonepäästöistä aiheutuvat metsäkadosta. Emme voi jatkaa sademetsien tuhoamista samaan tahtiin kuin nyt jos haluamme, että maapallomme ekosysteemi toimii yhä tuhannen vuoden päästä. Ajatus, että tapahtumat ovat niin kaukana kotoa ja negatiiviset vaikutukset tulevat näkymään muualla, kuin “omassa takapihassa” ovat harhaluuloa – myös Suomessa muun muassa painetaan lasten kirjoja laittomilla hakkuilla hankitulle paperille! Ottamalla selvää esimerkiksi palmuöljyn käytöstä ja sen haittavaikutuksista myös tavallinen suomalainen kuluttaja voi tehdä osansa maapallon hyväksi.