Kun maan peruskallio tärähtelee, sitä kutsutaan maanjäristykseksi. Pieniä maanjäristyksiä tapahtuu suhteellisen usein ympäri maailmaa, ja ne ovat osa täysin normaalia maapallon toimintaa eivätkä aiheuta vahinkoa kenellekään. Voimakkaat maanjäristykset voivat kuitenkin olla hyvinkin tuhoisia sekä rakennuksille että ihmisille. Todella voimakas maanjäristys myllää koko maaperää. Maanjäristys voi syntyä monista eri syistä. Useimmiten syyt ovat täysin ihmistoiminnasta riippumattomia. Yleisin syy maanjäristyksen syntyyn on mannerlaattojen liikkuminen, minkä takia niitä tapahtuukin eniten juuri mannerlaattojen liitoskohdissa. Näitä alueita ovat muun muassa Tyynenmeren rannikko, kuten Amerikan länsirannikko, Välimeri, Islanti ja Japani. Laattojen liikkeen lukkiutuessa saumakohdan jännitys voi purkautua äkillisesti ja synnyttää maanjäristyksen.

Voimakkaimpia järistyksiä syntyy mannerlaattojen törmäysvyöhykkeillä, jossa ne liikkuvat toisiaan vasten. Tällaisia alueita on erityisesti Keski-Aasiassa ja Tyynenmeren rannoilla. Myös Pohjois-Amerikan länsirannikolla, jossa laatat hankaavat toisiaan sivusuunnassa, esiintyy paljon voimakkaita maanjäristyksiä. Maanjäristyksen jälkeen kalliolohkojen täytyy hakeutua uusiin asemiin, josta voi seurata jopa tuhansia pienempiä jälkijäristyksiä. Vulkaanisiksi maajäristyksiksi kutsutaan järistyksiä, jotka ovat tulivuoritoiminnan aikaansaamia. Niiden syntyperiaate on samanlainen kuin mannerlaattojenkin välisessä toiminnassa, mutta tulikuuma magma on saattanut lisätä tallentuneen energian määrää vielä entisestään. Maanjäristysten syntyä on pystytty tutkimaan suhteellisen paljon ja tarkasti, mutta on silti mahdotonta ennustaa järistyksen ajankohtaa.

Myös ihminen voi omalla toiminnallaan aiheuttaa jonkin verran maanjäristyksiä. Erityisesti kaivostoiminnassa tehty kiviaineksen poisto kaivoksista voi muuttaa maan jännitystiloja ja näin saada aikaan järistyksiä. Myös nesteiden pumppaaminen kaivoihin voi laukaista jännityksen. Näitä ihmisen tuottamia maanjäristyksiä kutsutaan nimellä seisminen tapaus, jotta niiden ja luonnon omien maanjäristysten välille saadaan selvä ero.

Haavoittuvimmat alueet

Vaikka eniten riskialttiit alueet maanjäristyksille tunnetaankin, asuu niillä huomattavan paljon ihmisiä. Isoja ja tuhoisia maanjäristyksiä on ollut kautta aikojen. Niiden tutkimiseen onkin kehitetty monenlaisia eri asteikkoja ja termejä. Yleisin maanjäristyksiin liittyvä termi lienee magnitudi, mikä kuvaa järistyksen voimakkuutta. Magnitudin laskentaan on olemassa useita eri kaavioita ja järjestelmiä, mutta yleisin käytössä oleva momenttimagnitudi mittaa suurien maanjäristysten voimakkuutta.

Tuhoisat maanjäristykset

Maailmassa tapahtuu vuosittain voimakkaita maanjäristyksiä, jotka voivat olla hyvinkin tuhoisia. Yksi maanjäristyksen tuhoisista seurauksista voi olla tsunamit, jotka tulivat ensi kerran koko maailman tietoisuuteen Intian Valtameren vuoden 2004 maanjäristyksen jälkeen. Järistys oli voimakkuudeltaan yhdeksän momenttimagnitudia ja se sai aikaan valtavia tsunameja, jotka tuhosivat laajoja alueita Kaakkois-Aasian rannikolla. Koko maailman historian tuhoisin maanjäristys tapahtui Kiinassa vuonna 1556. Se tapahtui Shaanxin maakunnissa ja siinä kuoli noin 830 000 ihmistä, joka oli 60 prosenttia koko alueen väestöstä. Vaikka se ei itse magnitudi lukemiltaan ollutkaan historian voimakkain järistys, se oli ehdottomasti tuhoisin tähän päivään mennessä.

Japani sijaitsee erittäin herkällä järistysalueella ja onkin kokenut useampia tuhoisia järistyksiä mukaan lukien niiden aiheuttamia tsunameja historian aikana. Suuri Kantōn maanjäristys Tokion ja Jokohaman alueella sai aikaan massiiviset tuhot vuonna 1923, mitä seurasi myös poliittiset levottomuudet. Vuoden 2011 Tōhokun maanjäristys sai aikaan pahoja tsunameja ja satoja jälkijäristyksiä. Haitissa on myös koettu monia maanjäristyksiä. Maa on maantieteelliseltä sijainniltaan erittäin riskialttiissa kohdassa. Vuoden 2010 maanjäristys oli yksi maailman historian tuhoisimmista, jossa kuoli yli 220 000 ihmistä ja haavoittuneita oli yli 300 000. Köyhänä maana tuhoisa maanjäristys tuo mukanaan lukuisia ongelmia, joita korjataan vielä vuosienkin päästä.

Maanjäristyksiä tulee aina olemaan. Järistysherkillä alueilla yritetään tehdä mahdollisia varotoimia, kuten kestävämpiä rakennuksia ja muita rakenteita. Tietylle kohdalle osuessaan maanjäristys voi kuitenkin tuhota vaikka kokonaisia kaupunkeja. Geofysiikan ja kehittyneen teknologian avulla pystytään kuitenkin jotenkin arvioimaan mahdollisesti tulevia järistyksiä vaikkakin niiden tarkkaa ajankohtaa on mahdoton tietää.