Suomessa syttyi vuonna 2018 poikkeuksellisen paljon metsäpaloja. Metsäpaloja tilastoitiin noin 3 300, kun tavallisena vuonna koko vuoden palotilastoon tulee reilut pari tuhatta metsäpaloa.
Metsäpalojen määrät heittelevät paljon vuosittain. Esimerkiksi vuoden 2014 metsäpaloja oli lähes yhtä paljon kuin vuonna 2018 johtuen kuivasta kesästä. Ennusteiden mukaan maastopalot voivat yleistyä Suomessa, jos kesistä tulee yhä kuumempia.

Suomessa metsäpalovaroituksia antaa Ilmatieteen laitos silloin kun metsän karike on erityisen kuiva. Karikkeen kuivuus määrittyy mm. sademäärän ja sen haihtumisen myötä; mittaamisessa käytetään apuna lämpötilaa, tuulta ja auringonpaisteen voimakkuutta. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko metsässä tai niiden läheisyydessä on kielletty. Talven jälkeen lumen sulaessa metsäpalot ovat epätodennäköisiä, mutta maasto voi silti olla kuivaa, jolloin Ilmatieteen laitos antaa ruohikkopalovaroitus.

Mikä on metsäpalon syy?

Metsäpalo määritellään tuleksi, joka kattaa vähintään 0,5 hehtaaria pinta-alasta, ja ainakin osa puustosta tuhoutuu. Yleensä kesä on metsäpalojen kannalta riskiaikaa, koska kuivuuden ja kasvien alhaisen vesipitoisuuden vaikutukset lisäävät riskiä. Vaara on kuitenkin olemassa myös talven loppupuolella ja varhain keväällä. Metsäpalo voi olla joko luonnollista alkuperää esim. salamanisku tai sitten ihmisen aiheuttama, joko tahallisesti tai vahingossa (grilli, savukkeen maastoon heitto, huonosti valvottu avotuli). Se voi johtua myös infrastruktuurista esim. sähkömuuntajien viasta. Alle 10% metsäpaloista alkaa luonnollisista yistä. Tässä tapauksessa on vaikea tehdä tulipalon ehkäisemiseksi. Tehokkaalla valvonnalla voidaan rajoittaa näiden tulipalojen syntyä ja seurauksia. Liki 50 % metsäpaloista johtuu ihmisen huolimattomuudesta: tupakantumppien heitto maastoon, huonosti valvottu tuli, jne. Lähes 40% metsäpaloista on tahallisesti sytytettyjä eli tuhopolttajien .

Miten metsäpalo kehittyy?

Jotta tuli ja palaminen olisi mahdollista, tarvitaan kolme tekijää:
 
– Polttoainetta eli mitä tahansa palavaa
– Ulkoisen lämmönlähteen eli liekki tai kipinä
– Hapen läsnäolo


Kun lämpötila on korkea ja sademäärä vähäistä, suuri osa metsistä muodostuvien kasvikudosten sisältämästä vedestä haihtuu. Siten lehdet ovat polttoaineita, varsinkin kun ne tarjoavat suuren pinta-alan. Pienikin kipinä voi siten sytyttää oksan, sitten kuivaa ruohoa, pensaita, puita ja lopuksi koko metsän.

Joitakin varotoimia, jos asuintalosi tai kesämökkisi on lähellä metsäaluetta

– Säilytä kulkutiet avoimina, jotta paloautot pääsevät tarvittaessa liikkumaan piha-alueella

– Tee välimatkaa metsää ja karsi puita talon läheltä

– Pidä lehtikasat yli 3 metrin päässä talosta, puhdista vesikourut harjaneuloista, välttä erittäin helposti syttyvien lajien istuttamista.

– Ole varovainen avotulen kanssa, varsinkin metsäpalovaroituksen aikaan
 
Selvitä tarvittaessa kotiin sovellettavat toimenpiteet:
– Tarkista ovien, ikkunoiden ja ikkunaluukkujen manuaalinen käyttö ja sulkeminen.
– Varmista, ettei sisällä ole kaasupulloja tai säiliöitä, joissa on palavia nesteitä
– Tarkista sulkimien ja katon kunto ja välttä syttyviä materiaaleja
– Suunnittele sammutus. Jos olet lähellä vesistöä, kannattaa ostaa pumppu, jonka letku on riittävän pitkä sammutustyöhön.

Mitä pitää tehdä, jos havaitsee metsäpalon? 


Ilmoita soittamalla hätäkeskuksen numeroon 112

Kerro tarkasti ja rauhallisesti missä palo on
Etsi suojaa tulelta
Hengitä, jos mahdollista kostealla liinalla.
Älä tule ulos autostasi, jos olet liekkien ympäröimänä
Evakuoi vain viranomaisten määräyksellä.
Sulje kaasupullot, pidä ne mieluummin ulkona
Sulje ikkunaluukut, ovet, ikkunat
Piilota tuuletusaukot märillä kankailla
Poista palavat elementit (liinavaatteet, PVC-kalusteet, putket, muut).
Käytä paksuja puuvillavaatteita, jotka peittävät kaikki kehon osat, älä käytä synteettisiä kankaita
Pidä kännykkä lähellä, jotta sinuun saadaan tarvittaessa yhteys

Mitä pitää tehdä, jos havaitsee metsäpalon?

Suomessa metsäpalojen valvonta on huippuluokkaa, sillä metsäpaloja tähystetään säännöllisesti, metsät ovat ilmavalvonnassa, palokuntajärjestelmä on hajautettu ja vapaaehtoinen järjestelmä eli VPK toimii. Siitä huolimatta varovaisuus tulen käsittelyssä on paras keino ennaltaehkäistä tuhoisia metsäpaloja.